Runo

Sinulle se kaikki oli vain lempeää sadetta

etkä osannut kuvitella,
että jokainen kerta minulle
oli kuin mantereita järisyttävä tulva,
joka vei mukanaan puolet
eikä palauttanut kuin palasina.

Vaikka annoin sinulle myrskyvaroituksen,
tuli se sinulle silti yllätyksenä,
ettet enää tunnistanut minua,
kun rantaviivani olivat uudelleen piirtyneet.

Runo

Olen romua sinulle,

hetken itsellenikin,

kunnes pudotan haarniskani

jaksamatta enää kantaa sitä vuoksesi.

Runo

Painamme kielelle helpotuksen,

kun äänet muuttuvat liian häiritseviksi

ja luomme haarniskoja,

kun joku talloo sydäntämme

kuin yrittäen saada sen rytmin muuttumaan.

Sietokykymme on ihaltavan ääretön,

kun kumarramme vuosisatoja vanhoja rakennelmia.

Emmekä huomaa miten maailma

niiden ulkopuolella on niin avara,

ettei sen saavuttaakseen

tarvitse kuin irrottaa.

Runo

Ja juuri silloin sinä tulet,

kun tuuli on piiskannut hiukseni pesäksi,

sääreni jääneet sänkisiksi

ja vaatteeni ovat ne ainoat puhtaat.

Avaruuden kuvia

Täydellisyyden tavoittelu voi olla pahimmillaan tuhoavaa, mutta tässä tapauksessa se vei minut ihanaan luovaan tilaan, jossa sain viilattua nämä muutamat avaruuteen sijoittuvat runoni pieneksi kokoelmaksi.

Avaruus

Runo

Joskus tunnistit kaikki tähtikuvioni

ja sait kaikkeuteni sykkimään.

Mutta tuhottuasi liian monta aurinkokuntaani,

en voinut kuin murskata sinulle antamani maailmat

vaeltamaan galaksiani pieninä kappaleina.

Joskus joku niistä iskeytyy planeetalle,

jonka luulin jo unohtaneeni.