Ne kulkevat ihon alla.
Saavat huokaamaan,
näkemään kuvia luomien alla.
Ne painavat synkkyyden ahtaalle,
pakottavat purkautumaan sormenpäistä.
Minä huudan kaipuutani.
Hamuan tuttua varjoa ylleni,
kunnes värit lävistävät jokaisen säikeeni.
Ja lopulta nostan kasvoni ylös
tunteakseni sateen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti