torstai 10. syyskuuta 2015

Runo

Vain kaukaisia hahmoja vasta heränneillä pelloilla.
Lähestyessä ne kavahtavat aina siivilleen säilyttääkseen salaisuutensa,

mutta kuulemme ne varsinkin silloin,
kun vedet virtaavat kiihkeimmin ja usva hellii maan haurautta.

Rämeen keskelle ne rakentavat pesänsä
ja luovat uusia kaltaisiaan,

jotta yksikään meistä
ei koskaan eksyisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti